Hyvä johtaminen kehittää osaajia, työhyvinvointia ja palveluja
Tulevaisuudessakin henkilöstö on avainasemassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden toteuttamiseksi ja yleensäkin työelämässä. Osaamisen varmistaminen, kehittäminen ja johtaminen ovat tärkeitä keinoja edistää vaikuttavien palveluiden tuottamista hyvinvointialueiden suunnitelmien ja vastuiden mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tunnistanut ja suosituksissaan todennut, että vain henkilöstön osaamista kehittämällä voidaan varmistaa palveluiden vaikuttavuutta, yhdenvertaista saatavuutta ja toiminnan sujuvuutta ja siten edistää myös työhyvinvointia.
"Vain henkilöstön osaamista kehittämällä voidaan varmistaa palveluiden vaikuttavuutta, yhdenvertaista saatavuutta ja toiminnan sujuvuutta ja siten edistää myös työhyvinvointia."
Osaaminen kehittyy parhaiten henkilöstöä arvostavan toimintakulttuurin ja aidon vuoropuhelun avulla ja näiden avulla myös työhyvinvointi lisääntyy.
STM on laatinut tiekartan 2022–2027, jonka mukaan Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden -ohjelman strategiset kärjet ovat hyvän työn edellytykset, osaamisen varmistaminen, työn vaikuttavuuden parantaminen, tietopohjan analysointi ja ennakointi sekä hyvinvoivan ja osaavan ammattilaisen varmistaminen oikeaan paikkaan. Nämä ovat keinoja varmistaa alueemme palvelut tarpeenmukaisesti ja henkilöstöä huomioiden.
Johtajuusbarometrin 2022 tietojen mukaan vain 20 prosenttia työntekijöistä on tyytyväisiä tämän hetkiseen johtamiseen suomalaisessa työelämässä, joten tarvetta johtamisen kulttuurin muutokselle on.
Maailma muuttuu ja työelämä muuttuu ja tämän takia johtamiseen ja työntekemiseen liittyvän kulttuurin on muututtava. Itsensä ja itseohjautuvuuden johtaminen, coaching ja palveleva johtaminen ovat keinoja edistää kulttuurin muutosta ja siten vaikuttavan ja tuloksellisen työelämän kehittymistä. Tarvitaan itseohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen osaamista, jotta työelämä on jatkossa työntekijää kannustava ja tuloksia, vaikuttavuutta ja työhyvinvointia edistävä.
Tutkitusti työhyvinvoinnissa on jatkuvasti kehittämisen tarpeita ja erityisesti istuvan hallituksen päätökset näitä lisäävät. Päätökset heikentävät työelämän pelisääntöjä ja lukitsevat muun muassa julkisen toiminnan naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan ja heikentävät tasa-arvoisen ja ihmisoikeuksia varmistavan työelämän kehittymistä Suomessa, luovat pohjaa epätasa-arvoiselle ja osin myös ihmisoikeuksia heikentäville työmarkkinoille ja siten myös tehottomuudelle.
Muutoksen mukana työmarkkinat polarisoituvat ja ongelmat lisääntyvät työelämässä, jotka vievät pohjaa terveeltä työelämältä. Terve työelämä sisältää sekä toimivat rakenteet että henkilöstön osallisuuden, avoimuuden, yhdessä toimimisen ja kehittämisen edistämisen.
Onko nyt valittu suunta työelämälle se mihin suuntaan työelämää halutaan kehittää? Miten tällä kulttuurilla edistetään alueemme hyvinvointipalveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta ja yleensäkin työelämää ja siten työelämän veto- ja pitovoimaa?
Olisiko nyt aika kääntää suunta takaisin kohti tulevaisuuden unelmien työelämää ja työhyvinvointia, jossa jokaisen työntekijän ihmisarvoa kunnioitetaan sekä arvoissa että käytännössä? Minusta olisi.
Tuula Ala-Aho
Pohteen aluevaltuutettu (sd.), sairaanhoitaja (AMK), Oulu, Hyvä johtaminen kehittää osaajia, työhyvinvointia ja palveluja